Miksi radon on Suomessa talven ongelma
Radonia ei mitata syyskuusta toukokuuhun byrokraattisesta pikkutarkkuudesta. Syynä on suomalaisen talven rakennusfysiikka.
Radon pääsee rakennukseen, koska sisäilma on hieman alemmassa paineessa kuin laatan alla oleva maaperän kaasu. Tämä pieni ja jatkuva paine-ero vetää radonia hiljalleen ylös halkeamien, saumojen ja läpivientien kautta.
Savupiippuilmiö astuu kuvaan
Suomalaisena talvena rakennuksen sisällä on paljon lämpimämpää kuin ulkona. Lämmin ilma nousee ja karkaa rakennuksen yläosasta; sen tilalle alemmat kerrokset vetävät ilmaa sisään - ja osa tästä korvausilmasta imeytyy maaperästä. Tämä “savupiippuilmiö” on voimakkaimmillaan silloin, kun sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurin, eli juuri kylminä kuukausina, joten sisäilman radonpitoisuus on tyypillisesti talvella paljon korkeampi kuin kesällä. [4]
Siksi kalenteri on kiinteä
STUK edellyttää, että mittaukset tehdään 1. syyskuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana vähintään kahden kuukauden ajan, ja tulos kerrotaan sitten kausikorjauskertoimella 0,9 todellisen vuosikeskiarvon arvioimiseksi. [5] Pelkkä kesällä tehty mittaus aliarvioisi todellisen altistuksesi, eikä se kelpaa velvoitteiden täyttämiseen. [5]
Käytännön johtopäätös
Suunnittele mittaus kauden mukaan. Jos luet tätä kesällä, oikea siirto on varata mittaus nyt, jotta ilmaisimet asennetaan heti mittauskauden avautuessa - eikä testata heinäkuussa ja saada lukua, joka ei merkitse mitään.